x

Ominous / Press

“Henkilökohtaisella odotuslistallani viikonlopun kovin kiinnostus kohdistui Ominousiin (alla). Ei siksi, että yhtye olisi ollut välttämättä koko tapahtuman paras tai kokenein, vaan siksi, että bändi jätti mieleenpainuvan vaikutuksen arvosteluun aiemmin päättyneellä esikoisdemoillaan ja koska en ollut bändiä vielä livenä aiemmin nähnyt. Kovista odotuksista huolimatta Ominous myös pitkälti vastasi niihin. Hyväsoundinen black/thrash on ehkä paljosta velkaa Deströyer 666:lle ja muille vastaaville, mutta mikäpä siinä jos alan parhaaseen nimeen tulee verratuksi. Hyvin energisesti Ominous myös keikkansa veti ja soitosta välittyi paitsi soittamisen riemu myös tietynlainen näyttämisen halu. Tätä keikkaa ei selvästikään vedetty kädet sidottuina tahi muuten puolihuolimattomasti. Laulajan reipas ärinäkin toimi hyvin, mitä voi pitää hyvänä suorituksena laulusolistin krapulaiseen tilaan nähden.”

“Ominous on valmis bändi. Orkesterin musiikissa sekoittuu massiivisuus, selkeät biisirakenteet, mutta myös soittimellinen runsaus ja kunnianhimo. Ajoittain tuleekin tunne, että kuuntelisi vanhaa Bathoryä, jolla riittää nuotteja ja raivoa vanhan Kreatorin malliin. Yleissoundi on kiitoksen velkaa myös vokalisti Mäenpään räävittömyydelle. Black metal- vaikutteet nostavat bändin biiseissä päätään kylmien melodioiden myötä, mutta mitään ei ole puunattu liian kauniille tolalle. Sopiva rosoisuus on pinnassa, vaikka bändin soittotaidot ovatkin itsestäänselvyys. Tästä bändistä luulisi vielä kuuluvan.”

“SteelFest Open Air 2012 18.-19.5. - MIASMA Saavuin paikalle Ominousin keikan alkaessa. Kyseessä oli bändin ensimmäinen live-esiintyminen, mihin nähden toiminta oli yllättävänkin sujuvaa ja itsevarmaa. Synkkämelodiset ja voimakasriffiset blackthrash-kappaleet rullasivat vakuuttavasti. Etenkin Endless Nightmares -biisi toimi hyvin. Toki vaikutteet kuuluvat bändillä selkeästi läpi, varsinkin Deströyer 666 vilahtelee monessa saumakohdassa. Joka tapauksessa hieno esiintulo yhtyeeltä.”

“Ominousin melodinen black metal on paljosta velkaa black/thrash-lajin tapauksille, mutta eniten kaikista mieleen tulee Australian oma kultapoju Deströyer 666. Eritoten melodisissa riffeissä, biisien kuljetuksessa ja lauluissa on paljolti samankaltaisuuksia. Aivan D666:n nerouteen Ominous ei kuitenkaan nouse. Toki yhtyeet myös toisistaan poikkeavat sen verran, että suorasta kopiosta ei ole kohtuullista puhua.”